"Me istuttiin juuri matikantunnilla ja ulkona oli kevät. Sisällä ei ollut. Mä vilkuilin kelloa ja hikoilin. Kirja oli auki mut en mä siihen kattonu. Mä en kestä matikkaa. Sitäpaitsi se oli viimeinen tunti matikkaa sinä lukukautena. Parin päivän päästä ois päästötokarien jako. Ja vapaus. Niin mä luulin."
kirjan alku
kirjan alku
Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase (Otava, 2014. 316 sivua.)
Alpo 'Allu' Korva on vaasalainen 16-vuotias poika, jonka peruskoulu on juuri päättynyt ja hänen kesälomansa voi alkaa. Ystävänsä Taalan kanssa Alpo suunnittelee kesälomalle erilaista tekemistä, mutta suunitelmat menevät pieleen, koska Alpon äiti on päättänyt lähettää poikansa koko heinäkuuksi Himangan Torvenkylään sukulaisten - Takkisten luokse. Alpon tarkotuksena on auttaa sukulaisiaan Svantea ja Lahjaa heinätöissä ja Alpo joutuu jakamaan huoneensa Pasi 'Rutasen' kanssa. Alpo tutustuu myös Pasin kavereihin sekä Kerttu Hurmeeseen. Alpo rakastuu lapsenmieliseen maalaistyttöön ja siitä alkaa maakylän rakkaustarina.
Romaani oli kirjoitettu kokonaan puhekielellä, joka jossain vaiheessa vaikeutti lukemista erikoisten ja hieman vaikeiden sanojen vuoksi. Omalla tavallaan kirjoitustyyli toi esiin vielä enemmän sitä, että kirja on kirjoitettu 16-vuotiaan näkökulmasta, koska harvat nuoret puhuvat kirjakieltä arjessaan. Omasta mielestäni kirja oli osittain tylsä eikä se jäänyt millään tavalla mieleen. Kirjan tapahtumat etenivät hyvin hitaasti, mikä aiheutti sitä, että kirja jumitti pitkään paikallaan, jolloin mielenkiinto alkoi hiipua. Kirjassa oli kuitenkin hyvin kerrottu ja kuvailti erilaisia tapahtumia, mikä on aina tietysti plussaa. Jäin kuitenkin kaipaamaan jonkinlaista huippukohtaa, mistä voisi kertoa ystäville ja kehua kirjaa. En kuitenkaan sanoisi, että kirjaa ei kannattaisi lukea, vaan kaikille kirjoille pitäsii antaa mahdollisuus ja luulen monien jo lukeneen Häräntappoaseen joskus. En kuitenkaan itse lukisi kirjaa enää uudelleen.
★★☆☆☆
" - Ja kuka sää muka oot?
- Allu.
Mun ääni kuulosti vieraalta ja ohuelta. Ei kai se vaan luullu että mulla oli vielä äänenmurros?"
kirjan takakansi
- Allu.
Mun ääni kuulosti vieraalta ja ohuelta. Ei kai se vaan luullu että mulla oli vielä äänenmurros?"
kirjan takakansi
xoxo