torstai 20. huhtikuuta 2017

JOJO MOYES: KERRO MINULLE JOTAIN HYVÄÄ



2007 Kun Will tulee kylpyhuoneesta, Lissa on hereillä, nojaa tyynyihin ja selailee Willin sängyn vieressä olleita matkaesitteitä. Lissalla on yllään yksi Willin T-paidoista, ja hänen pitkät hiuksensa ovat pörrössä tavalla, joka vie Willin ajatukset tahattomasti edelliseen yöhön. Will seisoo siinä nauttien mielessään välähtävästä muistikuvasta ja hangaten märkiä hiuksiaan pyyhkeellä.
kirjan alku

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää (Gummerus, 2016. 473 sivua. Suomentanut Heli Naski. Alkuperäinen teos: Me Before You, 2012.)


Louisa Clark, 26-vuotias, elää normaalia elämää vanhempiensa, vaarinsa ja pikkusiskonsa Treenan sekä Treenan lapsen Thomasin kanssa. Louisa menettää työpaikkansa kahvilassa, minkä seurauksena joutuu menemään työvoimatoimistoon, joutuen ottamaan vastaan kamalia työpaikkoja. Yksi työpaikoista on henkilökohtaisena avustajana Will Traynorille ja työ kestääkin vain 6 kuukautta. Louisa ei edes tiedä mihin on ryhtymässä, kun astuu ensimmäisen kerran Traynorien taloon. Will ei innostu mistään, mitä Louisa ehdottaa ja Louisa ei ole antamassa periksi. Willin menneisyydestä selviää Louisalle kamalia asioita, mutta hän päättää kaikesta huolimatta tehdä työnsä loppuun. Mitä Will suunnittelee tapahtuvan 6 kuukauden päästä, entä mitä Louisan ja Willin välille tapahtuu?


Minulta on monesti kysytty, mikä on lempikirjani. En ole ikinä pystynyt siihen vastaamaan, paitsi nyt. Kirja ei ollut edes lopussa, kun jo tiesin kirjan nousevan lempikirjakseni. Kirjan kaikki tapahtumat oli kuvailtu todella kauniisti ja aidosti. Lopusta ei meinannut saada edes selvää, kun kyyneleet valuivat vauhdilla poskille ja sumensivat koko näkökentän. Kun suljin kirjan sen luettuani, olin sanaton. Kirja oli juuri kaikkea sitä, mitä hyvältä - täydelliseltä - kirjalta odottaa. Kirjasta tehtiin elokuva, jonka olen myös katsonut monesti ja olen onnellinen etten katsonut ensin elokuvaa, koska se olisi luultavasti huonontanut lukukokemusta. Elokuva antoi saman reaktion kuin kirjakin, joten nenäliinoja tarvii molemmissa. En usko, että tulen ikinä lukemaan kirjaa, joka koskettaisi samalla tavalla kuin tämä. Minulle luvattiin aseista riisuva rakkaustarina ja sen minä todellakin sain.



Louisa Clarken elämä englantilaisessa pikkukaupungissa on läpeensä tuttua ja turvallista. Kun hän aloittaa olosuhteiden pakosta työn onnettomuudessa halvaantuneen Willin henkilökohtaisena avustajana, hän joutuu kyseenalaistamaan koko entisen elämänsä. Willin elämä on onnettomuuden jälkeen ollut harmaata - tai pikemminkin mustaa. Ennen hän eli kuin viimeistä päivää, ja nyt hän istuu katkeroituneena pyörätuolissa. Loulla ja Willillä ei ensin tunnu olevan mitään yhteistä: Will haluaisi elää elämäänsä tyystin eri tavalla mutta ei voi, Lou voisi puolestaan tehdä mitä vain mutta ei uskalla levittää siipiään. Will on katkera, ylimielinen ja oikukas, mutta Lou ei suostu kohtelemaan häntä silkkihansikkain, vaan ottaa tehtäväkseen palauttaa värit ja ilon Willin maailmaan. Kun he vihdoin todella näkevät toisensa ja ymmärtävät mistä elämisessä oikein on kyse, on aika tehdä suuria valintoja.
kirjan takakansi

xoxo

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

HENRIIKKA RÖNKKÖNEN: MIELIKUVITUSPOIKAYSTÄVÄ



"Nainen makaa sängyllä miehen kanssa. He suutelevat. Miehen käsi sivelee hennosti mutta määrätietoisesti naisen rintaa. Naisen toinen käsi silittää miehen poskea, toinen valuu hänen paljasta vatsaansa pitkin hitaasti alaspäin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun he uskaltautuvat näin lähelle toisiaan."
kirjan alku

Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä (Atena, 2016. 205 sivua)


Mielikuvituspoikaystävä kertoo yhden naisen sinkkuelämästä tarinoita. Kirja kertoo kaiken mitä sinkkuelämässä voi tulla vastaan ja kuinka niistä kaikista pääsee eteenpäin. Kirjassa on paljon erilaisia käänteitä, erilaisia miehiä, paljon kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia sekä paljon muuta. Kirjassa kerrotaan suoraan millaista on olla sinkku, vaikkei se tietenkään ole kaikilla samanlaista. Vaikka kirjassa päähenkilönä onkin nainen, niin missään ei kiellettä etteikö miehet voisi lukea kirjaa ja samaistua joihinkin sinkkuelämän mutkiin ja käänteisiin.


Monet suosittelivat tätä kirjaa minulle ja osa sanoikin, ettei kirjaa pysty laskemaan kädestä vaan se pitää lukea yhteen putkeen, koska kirja on niin mukaansatempaava. Odotin kirjan lukemista innolla, mutta loppujen lopuksi petyin. Odotukset kirjasta olivat niin korkeat, mutta kirja ei täyttänyt odotuksia lainkaan. En tietenkään voi kieltää, etteikö kirja ollut hauska, joissain kohdassa sai kyllä nauraa. Kuitenkaan kirja ei ollut sellainen mitä odotin. Kyllähän sinkkuelämä voi jollakin olla tuollaista, mitä kirja antaa ymmärtää, mutta tietenkin siihen liittyy paljon muutakin. Olisin toivonut, että kirjassa olisi kerrottu myös muista sinkkuelämän asioista kuin pelkästään miehiä, koska siihen liittyy paljon muutakin. Kuitenkin pystyn tästä huolimatta suosittelemaan kirjaa muille ihmisille, eikä ole väliä oletko sinkku, nainen, mies vai suhteessa.



"Mielikuvituspoikaystävä kertoo kaiken, mitä olet aina halunnut tietää sinkkuelämästä sekä paljon sellaista, mitä et olisi välttämättä halunnut tietää. Henriikka Rönkkösen tarina etenee säädöstä toiseen ja sydänsurusta uuteen ihastumiseen. Matkalla tavataan nännikarvamies, steriili mies ja pienimunainen mies ja pohdistaan sinkkuelämän peruskysymyksiä: Mitä iloa dildosta voi olla? Miksi flippaaminen on suomen kielen tärkein sana? Minkälaisia ovat seurustelevien neuvot sinkuille? Miksi ei koskaan saa stalkata?
Hervottoman ronski opus karistaa sinkkuelämästä glitterin ja muistuttaa, että jokaisella sinkkunaisella pitäisi olla oma mielikuvituspoikaystävä."
kirjan takakansi

xoxo